{"id":83,"date":"2021-03-27T22:59:20","date_gmt":"2021-03-27T20:59:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.katrimuikku.fi\/?page_id=83"},"modified":"2021-04-08T19:19:51","modified_gmt":"2021-04-08T17:19:51","slug":"kognitiivinen-psykoterapia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/kognitiivinen-psykoterapia\/","title":{"rendered":"Kognitiivinen psykoterapia"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 kognitiivinen psykoterapia on?<\/strong><\/p>\n

Kognitiivinen psykoterapia pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useita psykoterapiamuotoja, ja terapia toteutuu fokusoituna lyhytkestoisena (5-20 k\u00e4ynti\u00e4) tai pitk\u00e4kestoisena terapiana (Kela- tuetut terapiat 1-3 vuotta). Terapiaty\u00f6skentelyn l\u00e4ht\u00f6kohtana on aina asiakkaan henkil\u00f6kohtainen, ainutkertainen kokemus ja psykoterapiassa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan omaan kokemusmaailmaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja n\u00e4iden muuttamiseen.<\/p>\n

Kognitiivinen psykoterapia on tavoitteellista ja asiakkaan ja terapeutin ty\u00f6skentely on tasavertaista, tavoitteet terapialle asetetaan yhdess\u00e4 asiakkaan kanssa. Terapeutti on ik\u00e4\u00e4n kuin my\u00f6t\u00e4el\u00e4v\u00e4 asiakkaan rinnalla kulkija, jonka kanssa voi turvallisesti ty\u00f6st\u00e4\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arkeen liittyvi\u00e4 haasteita.<\/span><\/p>\n

Keskeisi\u00e4 terapiaty\u00f6skentelyn kohteita ovat asiakkaan haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset ja niihin liittyv\u00e4t hankalat tunteet. N\u00e4ihin liittyen mm. muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta my\u00f6s tunnekokemuksessa. Terapiak\u00e4ynneill\u00e4 tarkastellaan asiakkaan hankaliksi kokemia tilanteita, joissa her\u00e4\u00e4viin tuntemuksiin ja ajatuksiin haetaan ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan aiemmista el\u00e4m\u00e4ntapahtumista. Terapiassa my\u00f6s kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja toimintatapoja, esim. altistamalla. Erilaiset mielikuva- ja tuolity\u00f6harjoitukset, rentoutusharjoitukset ja mindfulness-harjoitukset kuuluvat tavallisesti osana terapiaprosessia.<\/p>\n

Terapiassa asiakas ja terapeutti tutkivat asiakkaan ongelmallista kokemusta l\u00e4htien usein liikkeelle jostakin tietyst\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n konkreettisesta tilanteesta. Miten ongelmallinen kokemus laukeaa?
Mit\u00e4 tunteita asiakas silloin kokee? Mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee? Millaisia mielikuvia h\u00e4nell\u00e4 on mieless\u00e4\u00e4n? Aktivoituuko jokin uskomus? Millaisia toimintayllykkeit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on? Millaisten turva-, tai selviytymiskeinojen avulla h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 tulla toimeen?  Miten h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy? Mitk\u00e4 ovat k\u00e4ytt\u00e4ytymisen seuraukset? Asiakas ja terapeutti pyrkiv\u00e4t tunnistamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten n\u00e4m\u00e4 kokemuksen eri puolet liittyv\u00e4t toisiinsa ja vaikuttavat toinen toisiinsa aiheuttaen psyykkist\u00e4 huonovointisuutta.<\/p>\n

Skeematerapiasta<\/strong><\/p>\n

Skeematerapia on Jeffrey Youngin kehitt\u00e4m\u00e4 terapiasuuntaus, jossa tutkitaan ja muokataan ep\u00e4tarkoituksenmukaisia uskomusrypp\u00e4it\u00e4 (skeemoja, \u201dtunnelukkoja\u201d), jotka saavat ihmisen toimimaan itselleen haitallisella tavalla. N\u00e4m\u00e4 ovat selkeimmin havaittavissa pitk\u00e4aikaisten<\/span><\/p>\n

ongelmien, kuten toistuvan ahdistusoireilun tai -masennuksen ja persoonallisuush\u00e4iri\u00f6iden yhteydess\u00e4. Jos esimerkiksi vaativuuden skeema on kovin vahva, ihminen vaatii paljon itselt\u00e4\u00e4n ja muilta. H\u00e4n saattaa olla suorastaan perfektionisti ja uuvuttaa itsens\u00e4 pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n rimaa liian
korkealla. Moodity\u00f6skentelyss\u00e4 taas tutkitaan eri puolia itsess\u00e4, persoonallisuuden erilaisia tiloja ja sit\u00e4, miten ihminen siirtyy t\u00e4llaisesta tilasta toiseen. Sama ihminen voi esimerkiksi yhdess\u00e4 hetkess\u00e4 kokea suurta haavoittuvuutta, toisessa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kuin kiukkuinen pikkulapsi ja
kolmannessa moittia ja kritisoida itse\u00e4\u00e4n ankarasti.<\/p>\n

Skeematerapiassa yhdistet\u00e4\u00e4n kognitiivisia, k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapeuttisia ja tunnety\u00f6skentelyn menetelmi\u00e4, mm. mielikuvaharjoituksin tai tuoliharjoituksin. Tunteiden aktivoitumista pidet\u00e4\u00e4n hyvin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 skeematerapiassa tapahtuvan muutoksen aikaansaamisessa.<\/p>\n

Skeematerapia on osoittautunut vaikuttavaksi erityisesti tunne-el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4vakauden hoidossa.<\/p>\n

Lasten kognit<\/strong>iivisest\u00e4 psykoterapiasta<\/strong><\/p>\n

Lasten kognitiivisessa terapiassa kognitiivisen psykoterapian ty\u00f6tapoja ja -menetelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lapsen ik\u00e4tasoon ja kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Lasten psyykkisten h\u00e4iri\u00f6iden hoidossa tarkoituksena on vaikuttaa mielen sis\u00e4isiin prosesseihin, joiden varassa lapsi tulkitsee ja arvioi itse\u00e4\u00e4n, l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa ja joiden varassa h\u00e4n ohjaa itse\u00e4\u00e4n. Terapian osana on aina my\u00f6s toiminnallisuus, leikki ja pelit tai muut lasta kiinnostavat ja lapsen voimavaroja ja onnistumista tukevat asiat. Leikki ja toiminta ovat sek\u00e4 hoidon muotoja ett\u00e4 lapsen itseilmaisun ja vuorovaikutuksen v\u00e4line. Lasten terapioissa korostuu yhteisty\u00f6 erityisesti vanhempien ja lapsen l\u00e4hiverkoston, kuten p\u00e4iv\u00e4kodin, koulun tai muiden viranomaisen kanssa. Vanhemmilla on lapsen psykoterapian rinnalla omia hoidollisia tai ohjausk\u00e4yntej\u00e4 omalla terapeutillaan liittyen lapsen kehityksen ja vanhemmuuden tukemiseen tai lapsen terapeutti voi tavata my\u00f6s vanhempia.<\/span><\/p>\n

Lasten kognitiivisessa terapiassa tuloksellisuudesta on eniten n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 depression ja erityyppisten ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden (yleistynyt ahdistuneisuus, sosiaalinen ahdistus, pelot, pakko-oireet, traumaper\u00e4inen stressi) hoidossa, mutta my\u00f6s monien muiden lasten ongelmien hoidossa
(esimerkiksi uhmakkuus, k\u00e4yt\u00f6songelmat, neuropsykiatriset h\u00e4iri\u00f6t) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan kognitiivista terapiaa joko yksin\u00e4\u00e4n tai osana laajempaa hoitokokonaisuutta.<\/p>\n

Tavallisin terapiaan tuleva ik\u00e4ryhm\u00e4 on 7- 12\/13 -vuotiaat kouluik\u00e4iset lapset. Pienille alle kouluik\u00e4isille lapsille on kehitetty kognitiivis-behavioraalista leikkiterapiaa. Lasten terapia l\u00e4htee liikkeelle psykoterapeutin tekem\u00e4st\u00e4 k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4, mik\u00e4 on alustava k\u00e4sitys siit\u00e4, mist\u00e4 lapsen oireissa on kysymys ja mihin terapia tulee suunnata. K\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4 varten haastatellaan lapsen vanhempia ja huomioidaan lapsesta mahdollisesti aiemmin tehdyt psykologin, tai erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tutkimukset. K\u00e4sitteellist\u00e4misess\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tavoittamaan lapsen kehityshistorian, sek\u00e4 perhe- ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n keskeiset asiat ja ongelmat. Samoin siin\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tavoittamaan,<\/span><\/p>

miten lapsen ongelmat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kehollisesti, tunteissa, ajatuksissa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja millaisia selviytymis- tai suojautumiskeinoja lapsi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. My\u00f6s lasten kohdalla voidaan tavoittaa ydinuskomuksia itsest\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta ja ns. ajatusv\u00e4\u00e4ristymi\u00e4, esim. \u201dkukaan ei tykk\u00e4\u00e4 minusta\u201d.<\/p>\n

Terapia voidaan kohdentaa esimerkiksi tunnes\u00e4\u00e4telytaitojen ja itses\u00e4\u00e4telyn tukemiseen, sosiaalisiin ongelmanratkaisukeinoihin ja vuorovaikutustaitoihin sek\u00e4 haitallisiin ydinuskomuksiin ja ajatuksiin.
Terapiassa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opettamista, altistamista, rentoutusta ja erilaisia harjoituksia ja kokeiluja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Traumojen k\u00e4sittelyyn on olemassa lapsille soveltuvia ty\u00f6skentelytapoja.<\/p>\n

Lapsen kognitiivinen terapia voi olla lyhytkestoista, tiettyihin pulmiin tai oireisiin keskittyv\u00e4\u00e4 (esim. lapsen pitkittynyt suru, yksitt\u00e4inen traumaattinen kokemus, liev\u00e4 ahdistuneisuus, lyhytaikainen koulupelko), tai pidemp\u00e4\u00e4, tavallisimmin 1-3 vuotta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 terapiaa. T\u00e4ll\u00f6in lapsen oireet ovat olleet jo pidempi kestoisempia ja vakavampia ja hoidossa pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan lapsen kehityshistoriassa oleviin oireita synnytt\u00e4viin tai yll\u00e4pit\u00e4viin tekij\u00f6ihin ja korjaamaan tai ohjaamaan lapsen psyykkist\u00e4 kehityst\u00e4 ja rakennetta suotuisaan suuntaan. Lapsen pitk\u00e4ss\u00e4 psykoterapiassa korostuu my\u00f6s kiintymyssuhdetekij\u00f6iden huomioon otto sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 vanhempien samanaikaisessa tuessa. Se tarkoittaa mm. terapian alkuun ja pitk\u00e4\u00e4nkin ty\u00f6skentely\u00e4 sen suhteen, ett\u00e4 terapiasuhde ja yhteisty\u00f6 lapsen ja terapeutin v\u00e4lill\u00e4 muotoutuu hyv\u00e4ksi ja luottamusta tukevaksi. Pitk\u00e4\u00e4 psykoterapiaa saattavat tarvita esimerkiksi lapset, joilla on toistuvia traumaattisia kokemuksia taustassaan, masennusta, vakavaa ahdistuneisuutta, pakko-oireita, k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 tai neuropsykiatrisia ongelmia.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/strong><\/p>\n

www.kognitiivinenpsykoterapia.fi<\/a>
Kognitiivinen psykoterapia, Duodecim, 2020<\/p>\n

Lasten ja nuorten kognitiiviset ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiat, Duodecim, 2018<\/span><\/p>\n

 <\/span>\"\"
<\/p>\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 kognitiivinen psykoterapia on? Kognitiivinen psykoterapia pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useita psykoterapiamuotoja, ja terapia toteutuu fokusoituna lyhytkestoisena (5-20 k\u00e4ynti\u00e4) tai pitk\u00e4kestoisena terapiana (Kela- tuetut terapiat 1-3 vuotta). Terapiaty\u00f6skentelyn l\u00e4ht\u00f6kohtana on aina asiakkaan henkil\u00f6kohtainen, ainutkertainen kokemus ja psykoterapiassa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan omaan Continue Reading <\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-83","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/83","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141,"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/83\/revisions\/141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.katrimuikku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}